Kannattaako tehdä ”STARTEGIA”?

Sana strategia on hieman vaikea ääntää ja kirjoitukseenkin lipsahtaa joskus painovirhe. Onko vierasperäinen sana myös vaikea toteuttaa? Katsotaan.

Alan kirjallisuudessa viitataan sotatieteeseen, antiikin sodan johtamisoppeihin, yleisesti suunnitelmaan, jolla haluttu päämäärä saavutetaan. Ei ole ihme, jos pk -yrityksen johtoa puistattaa, kun heille ehdotetaan strategian tekemistä esim. seuraaville kolmelle vuodelle. Voipa tästä angstista jäädä asenne päälle, joka ahdistaa henkeä, kun kuulee pelkän sanan.

Olisiko strategian teko sittenkään käsittämätöntä ja vaikeaa? Pitäisi kai ottaa selvää, mitä hyötyä siitä todella voisi olla? Uteliaisuutta lisää, kun sen osuutta korostetaan lukuisissa Pk -yritysten menestystarinoissa. Onhan yleisesti tunnustettu, että tulevaisuus aiheuttaa epävarmuutta ilman riittävää tietoa. Jopa niin, ettei uskalleta investoida eikä palkata lisäväkeä, jos myynti sittenkin sakkaa.

Pk -yrityksessä ei usein löydy aikaa tai osaamista tehdä vaativa työ itse. Pitääkö silloin etsiä konsultti, joka ensin vakuuttaisi strategian merkityksen ja voisi jopa ohjata koko projektin? Häiritseekö tätäkin vaihtoehtoa se, että lopputulos saattaa maistua enemmän konsultilta kuin yritykseltä itseltään?

Jos mielenkiinto strategiaa kohtaan herää, pitää miettiä tämän investoinnin panosta: paljonko strategiatyöhön kuluu aikaa, keitä se työllistää ja mikä on rahallinen investointi?
Monta kysymystä, joihin pitäisi löytää tyydyttävä vastaus. Ei ole helppoa tehdä päätöstä ainakaan ilman tietoa siitä, mitä hyötyä yritykselle on hyvin tehdystä strategiasta. Entäpä, jos nykyaikainen tapa tehdä strategia ja johtaa strategialla onkin jotakin aivan muuta kuin aiemmin?

Onko strategia muutoksessa?

Tarjoaako uudistuva strategia yritykselle työkalun, johon voi luotettavasti perustaa koko johtamisjärjestelmän? Sisältyykö siihen mahdollisuus reagoida nopeasti tapahtuviin muutoksiin? Voiko se varmistaa koko organisaation nopean taipumisen muutoksien vaatimiin uusiin tapoihin ja tavoitteisiin niin, että innostus säilyy? Kun strategia on todettu tärkeäksi työkaluksi, voiko se olla kätevästi käsillä aina tarvittaessa ja toimia ilman ulkopuolisia osaajia? Kyllä voi.

Useissa yrityksissä on otettu käyttöön rullaava budjetointi, eikö strategia voisi olla rullaava? Voisiko sitä siis muuttaa aina kun ympäristössä tapahtuu olennaisia yritykseen vaikuttavia muutoksia? Tämä edellyttää nykyistä joustavampaa, uutta tapaa tehdä strategiatyötä.

Tulevaisuuden muutosten ennustaminen on vaikeaa. Mutta jos uudesta strategiasta löytyy systemaattinen malli, joka auttaa hahmottamaan toimintakentän muutoksia, se on iso etu. Kuten myös se, jos työhön tarvittava aika vähenee ja sen voi ajoittaa joustavasti.

Uusi strategia ei ole ainoastaan suunnitelma, se on johtamisen väline. Sen avulla on mahdollista johtaa ja saada henkilöstö mukaan muutokseen. Kun strategia laaditaan ja toteutetaan joustavasti yhdessä, epävarmuus ja asenteet kääntyvät innostukseksi ja organisaation luottamuspääoma kasvaa. Strategia kannattaa tehdä kaikissa Pk-yrityksissä, jopa pienimmissäkin.